Suomessa on useita taloudellisen tuen muotoja, joilla autetaan pienituloisia kotitalouksia kattamaan sähkön ja lämmityksen kustannuksia. Pääasiallinen apu tulee Kelalta, joka hallinnoi etuuksia kuten perustoimeentulotuki, asumistuki ja erityiset energiaan liittyvät tukitoimet. Näiden ohjelmien ansiosta yksikään kotitalous ei jää pimeään nousevien energiahintojen vuoksi.
Kela maksaa sähkölaskuja
Suorin apu sähkölaskuihin tulee perustoimeentulotuesta. Tämä viimesijainen, tarveharkintainen etuus mahdollistaa sen, että Kela voi maksaa sähkölaskut suoraan niille kotitalouksille, joiden tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin.
Hakijat toimittavat viimeisimmän sähkölaskunsa OmaKelassa, ja Kela voi siirtää maksun suoraan sähköyhtiölle. Summaa ei ole ennalta määrätty — se perustuu kotitalouden tarpeiden ja käytettävissä olevien tulojen väliseen erotukseen. Kiireelliset tapaukset käsitellään heti.
Kela tekee myös yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa estääkseen sähköjen katkaisut taloudellisissa vaikeuksissa olevilta perheiltä. Tarvittaessa erityinen sähkövakuusseteli voi taata sähkönsaannin jatkumisen.
Sähkökustannukset ovat aina osa perusmenoja, jotka voimme kattaa, jos perheen tulot eivät riitä
sanoi Kelan tiedottaja Leena Uusitalo tuoreessa tiedotustilaisuudessa.
Vaikka hallitus toteaa, että sähkön hinta nyt on laskenut huipustaan, monille kotitalouksille taakka on yhä merkittävä etenkin lämmityksen vuoksi.
Asumistuki kattaa lämmityskuluja
Suomen yleinen asumistuki auttaa kattamaan vuokran, veden ja lämmityksen kustannukset – myös sähkölämmityksen, jos se maksetaan erikseen vuokrasta. Se ei kuitenkaan kata kotitaloussähköä, kuten valaistusta tai kodinkoneiden kulutusta.
Huhtikuusta 2024 lähtien tuki korvaa 70 % hyväksytyistä asumismenoista omavastuun jälkeen, joka määräytyy tulojen ja perhekoon perusteella. Aiemmin korvaus oli 80 %, mutta hallitus laski sitä osana vuoden 2024 sosiaalietuusuudistusta.
Vuoden 2024 uudistukset laskivat korvausprosenttia, joten monet kotitaloudet saavat vähemmän tukea, vaikka energiakustannukset pysyisivät korkeina
totesi energiaekonomisti Jari Peltola Suomen Energia-alasta.
Tammikuusta 2025 lähtien uudet säännöt ottavat huomioon hakijoiden varallisuuden, eikä omistusasuntoja enää hyväksytä tuen piiriin. Muutokset ovat herättäneet huolta haavoittuvien ryhmien vähenevästä tuesta.
Eläkeläiset saavat erillistä energia-tukea
Pienituloiset eläkeläiset voivat hakea eläkeläisen asumistukea, joka kattaa jopa 85 % hyväksyttävistä asumismenoista, mukaan lukien lämmitys ja vesi. Vuonna 2025 hallitus jäädytti indeksitarkistukset ja kiristi tuloharkintaa, mikä voi johtaa siihen, että osa eläkeläisistä saa hieman pienempää tukea nousevista elinkustannuksista huolimatta.
Energiaköyhyys ikääntyneiden omakotiasujien keskuudessa on kasvava huolenaihe, erityisesti vanhoissa ja huonosti eristetyissä taloissa
sanoi Energiaviraston asiantuntija Sari Väisänen viitaten vuoden 2024 kansalliseen energiaköyhyysraporttiin.
Tilapäinen sähköavustus vuonna 2023
Energiakriisin huipulla hallitus otti käyttöön tilapäisen sähköavustuksen tammi–huhtikuussa 2023. Se kattoi 60 % sähkölaskun 400 euroa ylittävästä osasta, enintään 660 euroa kuukaudessa. Etuutta voitiin saada neljän kuukauden ajan, ja sen hallinnoijana toimi Kela, rahoittajana sosiaali- ja terveysministeriö.
Samanaikaisesti Verohallinto otti käyttöön sähkövähennyksen, joka mahdollisti 60 %:n verovähennyksen yli 2 000 euron sähköenergiakuluista (enintään 2 400 euroa henkilöä kohden). Väliaikainen arvonlisäveron alennus 24 %:sta 10 %:iin oli voimassa huhtikuuhun 2023 asti. Nämä hätätoimet päättyivät hintojen vakiinnuttua.
Näin haet apua
Pienituloiset voivat hakea:
- Perustoimeentulotukea: sähkölaskujen ja muiden välttämättömien menojen kattamiseen.
- Asumistukea: lämmityskustannusten tukemiseen.
Hakeminen tapahtuu OmaKelassa (verkossa) tai Kelan toimistossa. Kiireellisissä tapauksissa hakemus voidaan käsitellä samana tai seuraavana arkipäivänä. Poikkeuksellisissa tilanteissa kuntien hyvinvointialueet voivat myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
Kuka hallinnoi tukia
- Kela: Hallinnoi toimeentulotukea ja asumistukia.
- Sosiaali- ja terveysministeriö (STM): Valmistelee tukilait ja energiatuen linjaukset.
- Verohallinto (Vero): Hallinnoi vuoden 2023 sähkövähennystä.
- Energiavirasto: Valvoo markkinoiden oikeudenmukaisuutta ja sähköjen katkaisusääntöjä.
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV): Valvoo kuluttajansuojaa sähkösopimuksissa.
Hinnat ovat laskeneet, mutta paine jatkuu
Vaikka sähkön hinnat Suomessa laskivat lähes 10 % vuoden 2025 alkupuolella verrattuna edellisvuoteen, ne ovat yhä korkeammat kuin ennen vuoden 2022 energiakriisiä. Suoraa sähkölämmitystä käyttävät perheet vanhemmissa omakotitaloissa kokevat edelleen suurta taloudellista painetta, erityisesti pohjoisessa ja maaseudulla.
Energiaviraston tuore raportti osoittaa, että energiaköyhyysriski on suurin pienituloisilla, iäkkäillä omakotiasujilla. Päättäjät painottavat pitkäaikaisia ratkaisuja, kuten energiatehokkuusremontteja ja kohdennettua asumistukea, väliaikaisten tukien sijaan.
Vaikka hinnat ovat laskussa, sähkö on yhä merkittävä menoerä monille pienituloisille kotitalouksille – erityisesti kylminä kuukausina
kommentoi taloustieteilijä Tuomas Santamäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Sähkönkatkaisuilta suoja talvella
Sähköyhtiöt eivät saa katkaista sähkönjakelua vakituisesta asunnosta, ellei laskuja ole laiminlyöty merkittävästi — yleensä yli 500 euroa tai kolme kuukautta maksamatta. Sähkölämmitteisissä kodeissa katkaisu on kielletty talviaikaan (lokakuu–huhtikuu), ellei alkuperäisestä eräpäivästä ole kulunut neljää kuukautta. Näin varmistetaan, ettei kotitalous jää ilman lämpöä pakkaskaudella.
Keskustelu energiasta ja oikeudenmukaisuudesta jatkuu
Suomi jatkaa sosiaaliturvansa uudistamista, ja asiantuntijat varoittavat, että viimeaikaiset etuusleikkaukset voivat heikentää pienituloisten mahdollisuuksia selviytyä energiakustannuksista. Vaikka suorat sähkötuet ovat päättyneet, toimeentulotuki ja asumistuki muodostavat edelleen Suomen turvaverkon selkärangan nousevia energiakustannuksia vastaan.
Järjestelmämme takaa yhä, ettei kukaan menetä sähköjä köyhyyden vuoksi – mutta liikkumavara on aiempaa pienempi
sanoi sosiaalipolitiikan tutkija Anna Hietanen Helsingin yliopistosta.
