Jaana Haapasalo on suomalainen psykologi ja psykologian tohtori, joka työskentelee nyt psykologina Salon seudun ammattiopistossa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alaisuudessa ja toimii samalla rikos- ja oikeuspsykologian dosenttina Turun yliopistossa sekä psykologian, erityisesti rikos- ja oikeuspsykologian, dosenttina Itä-Suomen yliopistossa.
Viime kuukausina hän on jatkanut julkista keskustelua nuorisoväkivallasta, traumainformoidusta koulutuksesta ja Salon paikallisista asioista samalla, kun hän päivittää akateemista opetusta, joka liittyy hänen kirjaansa Rikollisuuspsykologia.
Hänen nykyinen parisuhdestatuksensa ei ole julkisesti tiedossa, ja hän asuu Salossa.
Politiikasta psykologiaan
Vuonna 1960 syntynyt Haapasalo valmistui ensin Turun yliopistosta vuonna 1983 valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Hän opiskeli Turussa myös rikosoikeutta ennen siirtymistään kokonaan psykologian pariin.
Vuonna 1989 hän suoritti psykologian lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1992, hän väitteli psykologian tohtoriksi väitöskirjalla Psychopathy as a descriptive construct of personality among offenders.
Hänen tutkimuksensa keskittyi rikoksentekijöiden persoonallisuuden piirteisiin ja psykopatian käsitteeseen.
Hänestä tuli laillistettu psykologi vuonna 1994 ja psykoterapeutti vuonna 2010. Vuonna 2011 hän suoritti ammatillisen opettajankoulutuksen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Nykyisin hän ylläpitää soveltavan työnsä ohella dosentin tehtäviä Turun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.
Näissä rooleissa hän ohjaa opinnäytetöitä ja pitää vierasluentoja psykopatiasta, väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja kuntoutuksen etiikasta.
Ura rikollisuuspsykologiassa
Haapasalo tunnetaan Suomessa rikos- ja oikeuspsykologian asiantuntijana.
Hänen kirjansa Rikollisuuspsykologia, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja uudistettuna laitoksena vuonna 2017, nähdään laajasti alan perusteoksena.
Hänen tutkimuksensa ja ammatillinen painopisteensä sisältävät:
Psykopatia rikoksentekijöiden keskuudessa
Väkivaltainen kasvatus ja trauma
Vankilakuntoutus
Autoritaariset ympäristöt ja myöhempi väkivalta
Pakottava kontrolli ja ääriajattelun uskomusjärjestelmät
Akateemisessa työssään hänen kerrotaan päivittävän Rikollisuuspsykologia-teokseen liittyviä opetusmateriaaleja vastaamaan uudempaa tutkimusta pakottavasta kontrollista ja ääriliikkeiden ideologioista.
Hän on myös osallistunut pienempiin ammatillisiin seminaareihin, joissa on käsitelty autoritaaristen ympäristöjen psykologisia vaikutuksia nuoriin.
Viime kuukausien mediakeskusteluissa hän on antanut asiantuntijakommentteja nuorisoväkivallasta ja traumainformoidusta koulutuksesta.
Hän on korostanut varhaista psykologista puuttumista pelkkien rangaistuspainotteisten ratkaisujen sijaan.
Hän on todennut, että ennaltaehkäisyn on alettava varhain ja että trauman ymmärtäminen on keskeistä väkivallan kierteen katkaisemisessa.
Maaliskuusta 2022 lähtien hän on työskennellyt psykologina Salon seudun ammattiopistossa.
Aluksi hän oli Salon kaupungin palveluksessa, ja vuoden 2023 alusta lähtien hän on työskennellyt Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alaisuudessa.
Kunnallispolitiikka
Haapasalo on ollut aktiivinen myös kunnallispolitiikassa.
2000-luvun alussa hän toimi Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna. Hän edusti ensin Vasemmistoliittoa ja jatkoi myöhemmin sitoutumattomana jäsenenä Suomen Kommunistisen Puolueen yhteydessä.
Hän toimi myös Keski-Suomen maakuntavaltuustossa vuosina 2001–2004.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa hänet valittiin Salon kaupunginvaltuutetuksi Vasemmistoliiton listalta.
Hän kuitenkin erosi Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä ennen valtuustokauden alkua ja perusti oman yhden hengen valtuustoryhmän.
Vaikka hän ei enää toimi samassa poliittisessa roolissa, hän osallistuu edelleen Salon paikalliseen keskusteluun erityisesti kansanterveyden ja paikallisten palvelujen osalta.
Uskonto ja rikollisuus -keskustelu
Haapasalo on osallistunut julkiseen keskusteluun uskonnon ja rikollisuuden suhteesta.
Sähköpostihaastattelussa, jossa käsiteltiin uskonnon ja rikollisen käyttäytymisen yhteyttä, hän esitti vahvoja näkemyksiä.
Vankiloiden sielunhoidosta hän sanoi:
“Oma näkemykseni on, että vankiloissa ei ole tarvetta sielunhoidolle. Se on vanha perinne, josta voitaisiin hyvin luopua.”
Hän katsoi, että rikoksentekijöiden kuntoutus vaatii psykologista ja lääketieteellistä asiantuntemusta uskonnollisen ohjauksen sijaan.
Kysyttäessä, voiko uskonnollinen vakaumus lisätä rikosriskiä, hän mainitsi kolme tilannetta: vakavat mielenterveyden häiriöt, joissa esiintyy uskonnollisia harhaluuloja, seksuaalinen hyväksikäyttö vahvasti uskonnollisissa ryhmissä sekä fanaattinen uskonnollisuus, joka liittyy terrorismiin.
Fundamentalistisesta kasvatuksesta hän totesi:
“Fundamentalistinen uskonnollinen kasvatus on psykologista väkivaltaa, joka voi traumatisoida ihmisen ja pahimmillaan johtaa väkivaltarikoksiin.”
Hän korosti myös, ettei uskonto muuta persoonallisuusrakenteita eikä estä rikosten uusimista.
Uimahallikohu
Haapasalo on viime aikoina noussut otsikoihin kommenteistaan Salon uimahallin hygieniasta.
Lokakuussa 2025 hän kertoi medialle, että hänelle tuli pahoinvointia uidessaan nähtyään hiustuppoja ja vaaleaa ainetta kellumassa vedessä.
Hän kuvaili hetkeä:
“Kun ui pää veden alla, näkee selvästi altaan pohjan tilanteen ja sen, mitä vedessä kelluu.”
Hän jatkoi:
“Minulle tuli kuvottava olo.”
Haapasalo ehdotti uimamyssyjen käyttöönottoa tai suosittelemista hiusten irtoamisen vähentämiseksi altaassa.
“Uimamyssy olisi hyvä tapa estää irtohiusten päätyminen altaaseen.”
Hän painotti, ettei hänen kritiikkinsä kohdistunut henkilökuntaan vaan yleisen siisteyden parantamiseen.
Salon kaupunki vahvisti, että altaat puhdistetaan kahdesti viikossa.
Liikuntapalvelupäällikkö Jussi Yli-Renko totesi, ettei siivousaikataulu muuttuisi, vaikka uimamyssy pakollistettaisiin.
Aiemmassa, vuonna 2020 tapahtuneessa tapauksessa Haapasalo oli vaatinut korvausta tultuaan roiskituksi vedellä uimahallissa.
Hän selitti perustelunsa tuolloin Uskoton Päivärinta -televisio-ohjelmassa.
Viimeisimmän hygieniapohdinnan jälkeen hän on jatkanut laajemman kansanterveystietoisuuden ja avoimempien ylläpitostandardien puolustamista symbolisten toimenpiteiden sijaan.
Asiasta raportoi ensimmäisenä Salon Seudun Sanomat, ja se levisi myöhemmin laajasti, myös Iltalehden Facebookissa:
Julkinen profiili tänään
Haapasalo ei ole perinteinen julkisuuden henkilö tai sosiaalisen median vaikuttaja.
Hänen julkinen profiilinsa rakentuu akateemisesta työstä, soveltavasta kliinisestä työstä, poliittisesta osallistumisesta ja vahvasta osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Hänen nykyinen profiilinsa yhdistää:
Kliininen psykologityö Salossa
Jatkuva akateeminen opetus ja ohjaus
Asiantuntijakommentit valtakunnallisissa keskusteluissa
Paikallinen yhteiskunnallinen osallistuminen
Vaikka hän pitää yksityiselämänsä poissa julkisuudesta, hänen ammatillinen läsnäolonsa on edelleen näkyvä.
Vuonna 2026 Jaana Haapasalo jatkaa soveltavan psykologisen työn, yliopistotoiminnan ja aktiivisen osallistumisen tasapainottamista suomalaisessa keskustelussa rikollisuudesta, traumasta, kansanterveydestä ja sosiaalipolitiikasta.
