Jarno Limnell on suomalainen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori ja kyberturvallisuuden asiantuntija, joka kuuluu tällä hetkellä Suomen vaikutusvaltaisimpiin ja luotetuimpiin kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ääniin.
Hän edustaa Kansallista Kokoomusta, työskentelee Suomen puolustuksen ja NATO-yhteistyön ytimessä ja on tullut laajasti tunnetuksi rauhallisena ja harkitsevana turvallisuusanalyytikkona Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Limnell asuu edelleen Nöykkiössä, Espoossa.
Hänen avioeroprosessinsa toisen vaimonsa Katja Limnellin kanssa on käynnissä ja sen odotetaan päättyvän alkuvuodesta 2026.
Hänellä on kolme lasta, ja häntä on julkisuudessa kuvattu vakaata ja yhteistyöhön perustuvaa perhe-elämää eläväksi vanhemmaksi, joka keskittyy yhteisvanhemmuuteen.
Espoolaisesta lapsuudesta turvallisuuden ytimeen
Jarno Ilmari Limnell syntyi 25. heinäkuuta 1973 Helsingissä, mutta varttui Espoossa, jossa hänen juurensa ovat yhä. Hänen isänsä työskenteli poliisina ja äitinsä vakuutusvirkailijana.
Haastatteluissa Limnell on puhunut avoimesti siitä, että häntä kiusattiin alakoulussa useiden vuosien ajan sekä fyysisesti että henkisesti. Hän on kertonut kokemuksen jättäneen syvän jäljen. Hänen sisarensa, psykoterapeutti ja kirjailija Maaret Kallio, on myöhemmin pohtinut, että juuri nuo vuodet saattavat selittää Limnellin elinikäisen kiinnostuksen turvallisuuteen ja turvaan.
Jarno Limnell, haastattelu:
”Se oli kova kokemus, ja se on yhä läsnä. Ehkä se synnytti tarpeen rakentaa turvallisuutta vastareaktiona.”
Kurinalaisuuden muovaama koulutus
Limnell valmistui Leppävaaran lukiosta ja suoritti myöhemmin Reserviupseerikurssin 206, jossa hän toimi myös kurssin oppilaskunnan puheenjohtajana. Upseerikoulutuksen aikana hän saavutti kadettikersantin arvon.
Vuonna 2000 hän valmistui upseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulun 83. kadettikurssilta. Sotilaskoulutuksen ohella Limnell opiskeli yliopistossa ja suoritti valtiotieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2003.
Hänen akateeminen polkunsa jatkui palveluksen ohessa. Vuonna 2009 Limnell väitteli sotatieteiden tohtoriksi, ja hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen uhkakuvapolitiikkaa 2000-luvun alussa.
Sotilaspalvelus ja elämän muuttanut hetki
Limnell palveli Suomen puolustusvoimissa vakinaisena upseerina vuosina 2000–2010 ja saavutti majurin arvon. Vuonna 2003 hän työskenteli YK:n sotilastarkkailijana Libanonissa.
Kyseinen tehtävä muodostui yhdeksi hänen elämänsä merkittävimmistä käännekohdista. Limnell on kuvannut, kuinka hänen läheinen ystävänsä ja kollegansa Jarno Mäkinen menehtyi, kun Israelin ilmaisku tuhosi YK:n tarkkailuaseman. Kuolema tapahtui Limnellin syntymäpäivänä, hänen täyttäessään 33 vuotta.
Limnell saattoi itse ystävänsä arkun Suomeen.
Jarno Limnell, haastattelu:
”Olin kiitollinen elämästä, koska se olisin voinut olla minä, joka palasi siinä arkussa. Ajatus on mukanani joka päivä.”
Hän on kertonut, että tuon hetken jälkeen arjen ongelmat alkoivat näyttää hyvin erilaisilta.
Kyberturvallisuusura univormun jälkeen
Aktiivipalveluksen jälkeen Limnell siirtyi yksityiselle sektorille ja nousi yhdeksi Suomen kokeneimmista kyberturvallisuusjohtajista.
2010-luvulla hän työskenteli kyberturvallisuusjohtajana Stonesoftilla, McAfeella ja Insta Groupissa, ennen kuin toimi Tosibox Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2018–2021. Tämän jälkeen hän työskenteli Innofactorilla kyberturvallisuusjohtajana.
Samaan aikaan hän rakensi akateemista uraansa. Vuodesta 2014 lähtien Limnell on toiminut työelämäprofessorina ja kyberturvallisuuden professorina Aalto-yliopistossa. Viime vuosina hänen roolinsa on laajentunut entisestään: hän on käynnistänyt uuden Cyber Leadership and AI Security -ohjelman, jonka tavoitteena on valmistaa yritysjohtajia digitaalisten kriisien hallintaan, hybridiuhkiin ja tekoälyyn liittyviin turvallisuusriskeihin.
Hän toimii myös Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen.
Politiikkaan ja nopeaan nousuun
Limnell liittyi Kansalliseen Kokoomukseen jo lukiolaisena ja kampanjoi vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Hänen poliittinen nousunsa kiihtyi 2020-luvulla.
Vuonna 2021 hänet valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon 3 147 äänellä, mikä oli yksi kaupungin korkeimmista äänimääristä. Vuonna 2022 hänestä tuli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja samalla Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtaja.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Limnell valittiin kansanedustajaksi Uudeltamaalta 13 917 äänellä. Hänen tuloksensa oli yksi maan vahvimmista.
Työ eduskunnassa nyt
Huhtikuusta 2023 lähtien Limnell on toiminut kansanedustajana. Hän on puolustusvaliokunnan jäsen sekä Suomen edustaja Euroopan neuvoston ja NATO:n parlamentaarisessa yleiskokouksessa.
Hänen roolinsa NATO-yhteistyössä on viime aikoina laajentunut: Limnell toimii nyt myös kyber- ja hybridiuhkien erityisraportoijana Suomen NATO-valtuuskunnassa.
Kuluneen vuoden aikana Limnell on ollut syvällisesti mukana Suomen tulevan vuoden 2026 kansallisen turvallisuusstrategian valmistelussa.
Hänen painopisteitään ovat olleet siviilivalmiuden vahvistaminen, disinformaation torjunta sekä kyberturvallisuusyhteistyön parantaminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Eduskunnassa ja julkisessa keskustelussa Limnell on tullut tunnetuksi valmistautumisen korostamisesta ilman pelottelua.
Hänen profiilinsa kasvoi nopeasti Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen, jolloin suomalaiset ja kansainväliset mediat kääntyivät yhä useammin hänen puoleensa saadakseen maltillista analyysiä nopeasti muuttuvasta turvallisuustilanteesta.
Arvot, usko ja arjen rytmi
Limnell kuvaa maailmankuvaansa keskustaoikeistolaiseksi ja kotia, uskontoa ja isänmaata korostavaksi.
Hän on kertonut olevansa uskonnollinen, vaikkei ”yltiöuskonnollinen”, ja käy kirkossa silloin tällöin.
Jarno Limnell, haastattelu:
”Joka ilta rauhoitun, kiitän ja käyn asioita läpi. Sen, mitä silloin sanon, tietävät vain Jumala ja minä.”
Hänen arkensa on kurinalaista. Limnell herää ennen viittä aamulla, liikkuu päivittäin ja lukee usein turvallisuuspoliittisia tekstejä myöhään illalla.
Hän on kuvannut liikuntaa välttämättömäksi henkisen tasapainon ja resilienssin kannalta erityisesti globaalien kriisien aikana.
Perhe-elämä ja nykyinen parisuhdetilanne
Limnell on ollut naimisissa kahdesti ja hänellä on kolme lasta. Hänen ensimmäinen avioliittonsa päättyi vuonna 2008.
Hänen toinen vaimonsa Katja Limnell haki avioeroa elokuussa 2025, ja prosessin odotetaan päättyvän alkuvuodesta 2026.
Suomalaisessa mediassa Limnelliä on kuvattu vakaata ja rauhallista perhe-elämän rytmiä ylläpitäväksi vanhemmaksi, joka keskittyy yhteisvanhemmuuteen ja läheiseen suhteeseen lastensa kanssa.
Hän on puhunut avoimesti myös sisarensa Maaret Kallion merkityksestä elämän suurissa siirtymissä.
Nimen kirjoitusasusta käyty keskustelu
Syksyllä 2025 Limnell nousi otsikoihin esiintyessään julkisuudessa sukunimellä ”Limnéll”.
Sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun jälkeen hän vahvisti Iltalehdelle, että hänen virallinen sukunimensä on Limnell ilman aksenttia.
Jarno Limnell, lausunto Iltalehdelle:
”Oikea kirjoitusasu on Limnell, ilman aksenttimerkkiä.”
Hän kertoi seuranneensa aiemmin isänsä käyttämää kirjoitusasua ja korjanneensa sen myöhemmin huomattuaan, ettei se ollut virallinen.
Viimeaikaiset julkiset hetket Instagramissa
Limnellin viimeisimmät Instagram-julkaisut kuvaavat arkea politiikan rinnalla.
Hän juhli tyttärensä 10-vuotissyntymäpäivää joulumarkkinoilla Helsingin Tuomiokirkon läheisyydessä.
Hän julkaisi myös terveiset Leppävaarasta, Espoosta, korostaen paikallista poliittista työtä kokoomuskollegoiden kanssa.
Toisessa julkaisussa Limnell kuvaili aamuhiihtoa Oittaalla ja kannusti ihmisiä liikkumaan henkisen hyvinvoinnin vuoksi, ei suoritusten takia.
Laajemmin Limnell jakaa sosiaalisessa mediassa ajatuksia johtajuudesta, resilienssistä ja yhteiskunnallisesta yhtenäisyydestä.
Eräässä tuoreessa päivityksessä hän kirjoitti, että Suomen suurin vahvuus ei ole pelko, vaan kansan rauhallinen yhtenäisyys – viesti, joka on ollut linjassa hänen julkisen roolinsa kanssa viime vuosina.
Tutuksi tullut ääni epävarmoina aikoina
Vuoden 2025 aikana julkaistuissa artikkeleissa, haastatteluissa ja mielipidekirjoituksissa Limnell on pysynyt aktiivisena asiantuntijakommentaattorina sekä suomalaisessa että kansainvälisessä mediassa.
Hänen keskeisiä teemojaan ovat olleet Ukraina, Venäjän imperialistiset pyrkimykset, hybridiuhat, NATO:n kehittyvä rooli ja Suomen asema liittokunnassa.
Näissä esiintymisissä Limnell on toistuvasti korostanut, että turvallisuus ei ole vain sotilaallista voimaa, vaan myös luottamusta, varautumista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta – arvoja, joita hän edistää eduskunnassa, akateemisessa työssä ja arjessaan Espoossa.
