Suomalaisen kestävyysjuoksijan Mustafe Muusen vanhemmat ovat somalialaistaustaisia, ja hänen äitinsä Hodan kasvatti lapsensa yksin perheen isän lähdettyä heidän elämästään.
Turussa 4. elokuuta 2001 syntynyt Muuse on noussut Suomen kestävyysjuoksun kärkinimiin ja tunnetuksi myös yhdenvertaisuuden puolestapuhujana.
Helsingissä asuvan urheilijan lapsuuteen kuuluivat taloudelliset vaikeudet, rasistinen häirintä ja äidin tekemät ratkaisut, jotka vaikuttivat merkittävästi hänen tulevaisuuteensa.
Muuse on kertonut avoimesti äitinsä merkityksestä ja siitä, millaista oli kasvaa somalialaistaustaisessa perheessä Suomessa. Hänen tarinassaan korostuvat koulutuksen arvostaminen, perheen sitkeys ja mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan vaikeista lähtökohdista huolimatta.
Keitä Mustafe Muusen vanhemmat ovat?
Mustafe Muusen äiti tunnetaan julkisuudessa etunimellä Hodan. Hän on somalialaistaustainen nainen, joka saapui Suomeen pakolaisena 1990-luvun alkupuolella. Muusen vanhemmat muuttivat Suomeen Somaliasta lähteneen pakolaisuuden seurauksena, ja perheen taustaan liittyy myös Etiopia.
Hodan on työskennellyt somalin kielen tulkkina. Työnsä kautta hän on tuntenut maahanmuuttajaperheiden arkea ja niitä haasteita, joita uuteen yhteiskuntaan asettuminen voi tuoda mukanaan.
Muusen isästä on julkisuudessa huomattavasti vähemmän vahvistettua tietoa. Hänen on kerrottu lähteneen perheen elämästä Mustafen ollessa pieni. Tämän jälkeen Hodan vastasi lasten kasvatuksesta yksin.
Vanhempien täydellisiä nimiä, syntymäaikoja ja tarkempia henkilöhistorioita ei ole vahvistettu luotettavissa julkisissa lähteissä. Myöskään heidän nykyisistä asuinpaikoistaan ei ole kattavaa julkista tietoa.
Äidin vaikutus Muusen elämään on sen sijaan tullut esille useissa haastatteluissa.
Äiti Hodan kasvatti lapsensa yksin vaikeissa olosuhteissa
Mustafe Muusen lapsuus ei ollut taloudellisesti helppo. Yksinhuoltajana Hodan joutui huolehtimaan perheen toimeentulosta ja lasten arjesta tilanteessa, jossa rahaa ei aina riittänyt perustarpeisiin.
Muuse kertoi joulukuussa 2025 Me-säätiön julkaisemassa keskustelussa, jonka toisena osallistujana oli Jenni Haukio, kuinka perheen taloudellinen tilanne vaikutti lapsuuteen.
Hän muisteli esimerkiksi tilanteita, joissa kodin sähköt katkaistiin maksamattomien laskujen vuoksi. Myös kirjojen ostaminen oli perheelle kallista.
Yli 30 euroa maksava kirja saattoi tuntua ylellisyydeltä, johon perheellä ei ollut varaa.
Taloudelliset vaikeudet eivät kuitenkaan poistaneet äidin halua tarjota lapsilleen mahdollisuuksia kouluttautua ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Hodan kannusti lapsiaan opiskelemaan, yrittämään parhaansa ja suhtautumaan omiin tavoitteisiinsa vakavasti.
Äidin merkitys on säilynyt Muuselle tärkeänä myös aikuisuudessa.
Rasistinen häirintä sai äidin muuttamaan perheen pois Moisiosta
Muusen lapsuusvuosiin liittyy myös kokemuksia rasismista.
Perhe asui Turun Moisiossa, jossa Mustafe joutui kohtaamaan rasistista käyttäytymistä jo alakouluikäisenä.
Häirintä ei rajoittunut yksittäisiin loukkauksiin. Muuse on kertonut, että perheen kotiin kohdistui uhkaavaa toimintaa ja ikkunaan maalattiin hakaristi.
Kokemukset vaikuttivat lapsen turvallisuudentunteeseen. Hän ei aina uskaltanut liikkua ulkona yksin.
Hodan päätti lopulta muuttaa lastensa kanssa Turun Katariinaan. Päätöksen tarkoituksena oli tarjota lapsille rauhallisempi ja turvallisempi kasvuympäristö.
Muutto oli perheelle merkittävä käänne.
Katariinassa Muuse sai elää ilman samanlaista jatkuvaa häirintää, mutta uusi ympäristö toi mukanaan myös yksinäisyyttä. Alueella asui hänen kokemuksensa mukaan vähän samantaustaisia perheitä, eikä uusien ystävien löytäminen ollut aluksi helppoa.
Yksinäiset hetket johtivat kuitenkin vähitellen uuden harrastuksen pariin. Muuse alkoi viettää yhä enemmän aikaa kirjojen kanssa.
Äidin kasvatus vaikutti Muusen suhtautumiseen rasismiin
Muuse on kertonut pohtineensa omaa suomalaisuuttaan jo hyvin nuorena.
Hän ei ymmärtänyt, miksi muut lapset saattoivat kehottaa häntä palaamaan toiseen maahan, vaikka hän oli syntynyt Suomessa.
Hodan pyrki opettamaan pojalleen, ettei ennakkoluuloihin tarvinnut vastata vihalla. Hän kannusti kysymään, keskustelemaan ja puolustamaan omaa paikkaansa yhteiskunnassa.
Elokuussa 2025 julkaistussa Ylen Sportliv-haastattelussa Muuse käsitteli lapsuutensa kokemuksia ja sitä, kuinka lähellä hän oli menettää luottamuksensa ympäröivään yhteiskuntaan.
Muuse kuvaili kokemustensa vakavuutta seuraavasti:
”Oli todella lähellä, että minusta olisi tullut todella katkera ja vihainen nuori mies.”
Vaikeat kokemukset vaikuttivat hänen myöhempään ajatteluunsa. Muuse on korostanut, ettei ihmisen tausta saa ratkaista hänen mahdollisuuksiaan koulutuksessa, urheilussa tai työelämässä.
Hän kiteytti näkemyksensä Ylen haastattelussa:
”Tausta ei saa määrittää, mitä sinusta voi tulla.”
Ajatus näkyy myös hänen julkisissa puheenvuoroissaan, joissa hän on käsitellyt rasismia, yhdenvertaisuutta ja lasten mahdollisuuksia tavoitella unelmiaan.
Äidin saama syntymäpäivälahja herätti rakkauden lukemiseen
Yksi Muusen lapsuuden merkittävimmistä sattumista liittyy hänen äitinsä saamaan syntymäpäivälahjaan.
Hodan sai suomalaiselta Anja-nimiseltä naiselta Leena Lehtolaisen romaanin Minne tytöt kadonneet.
Muuse on kutsunut Anjaa suomalaiseksi mummokseen. Kyseessä on hänelle läheinen isoäitihahmo, eikä julkisuudessa ole vahvistettu biologista sukulaisuussuhdetta.
Hodan ei ollut erityisen kiinnostunut kaunokirjallisuuden lukemisesta, joten kirja jäi kotiin.
Mustafe löysi sen myöhemmin ja alkoi lukea.
Lehtolaisen rikosromaani teki häneen suuren vaikutuksen. Sen jälkeen hän kiinnostui kirjailijan muista teoksista ja alkoi käydä ahkerasti kirjastossa.
Lukemisesta tuli tärkeä osa hänen arkeaan.
Joulukuussa 2025 Muuse keskusteli lukemisen merkityksestä Jenni Haukion kanssa Me-säätiön julkaisemassa keskustelussa. Hän kertoi kirjojen auttaneen häntä kehittämään sanavarastoaan, itseluottamustaan ja kykyään tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti.
Keskustelussa hän korosti myös vanhempien merkitystä lasten kehitykselle:
”Kyllä vanhempien rooli on ihan älyttömän suuri.”
Muuse kertoi samalla, että hänen äitinsä on syntynyt huhtikuussa. Hodanin tarkkaa syntymäpäivää tai syntymävuotta ei ole julkisesti vahvistettu.
Äiti kannusti opiskeluun ja urheiluun
Hodanin kasvatuksessa koulutuksella oli tärkeä asema.
Muuse oppi lukemaan jo noin viisivuotiaana ja menestyi myöhemmin opinnoissaan.
Hän kävi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiota ja kirjoitti ylioppilaskokeissa neljä laudaturia.
Koulumenestys kertoo osaltaan siitä, kuinka tärkeäksi opiskelusta tuli nuorelle urheilijalle.
Urheiluharrastus alkoi kuitenkin toisenlaisista lähtökohdista.
Lapsena Muuse vietti paljon aikaa kirjojen parissa eikä ollut erityisen innostunut liikunnasta. Perhe halusi hänen liikkuvan enemmän, ja hänet ohjattiin kokeilemaan jalkapalloa.
Jalkapallo ei lopulta tuntunut omalta lajilta.
Sen jälkeen Muuse löysi yleisurheilun ja liittyi Åbo IFK toimintaan.
Alkuvuosina hän ei erottunut poikkeuksellisilla kilpailutuloksilla. Harrastuksesta löytyi kuitenkin jotain, mitä hän oli kaivannut lapsuudessaan: ystäviä ja tunne kuulumisesta joukkoon.
Maaliskuussa 2017 hän alkoi suhtautua kestävyysjuoksuun aiempaa tavoitteellisemmin.
Vuosien harjoittelu vei hänet lopulta Suomen kestävyysjuoksun huipulle.
Mustafe Muuse kertoi äitinsä suorapuheisuudesta
Hodanin persoonallisuudesta on saatu tietoa erityisesti hänen poikansa muistelmien kautta.
Muuse on kuvannut äitiään suorapuheiseksi ihmiseksi, joka ei aina peitellyt mielipiteitään.
Ylen Sportliv-haastattelussa hän sanoi:
”Rakastan äitini suorasukaisuutta.”
Äidin ja pojan välistä suhdetta kuvaa myös lapsuudessa käyty keskustelu Suomen presidenttiydestä.
Kun Sauli Niinistö valittiin presidentiksi vuonna 2012, nuori Mustafe kertoi äidilleen haluavansa itsekin jonakin päivänä Suomen presidentiksi.
Hodan nauroi ajatukselle ja piti sitä mahdottomana.
Muuse on muistellut tapahtumaa myöhemmin lämmöllä, mutta keskustelu herätti hänessä myös kysymyksen siitä, miksi hänen taustansa pitäisi estää häntä tavoittelemasta Suomen korkeinta poliittista tehtävää.
Lapsuuden keskustelusta tuli esimerkki siitä, kuinka hän alkoi kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitsevia odotuksia.
Muusen perhetausta herätti huomiota Urheilugaalassa
Mustafe Muuse nousi tammikuussa 2025 laajaan julkiseen keskusteluun saatuaan Urheilugaalassa Vuoden esikuva -palkinnon.
Hänen palkintopuheensa käsitteli muun muassa yhdenvertaisuutta, koulutusta ja sitä, millaisia mahdollisuuksia suomalainen yhteiskunta tarjoaa erilaisista taustoista tuleville lapsille.
Puhe sai yleisöltä voimakkaan vastaanoton ja seisovat aplodit.
Muusen omat lapsuudenkokemukset antoivat hänen sanomalleen henkilökohtaisen taustan.
Hän oli kasvanut perheessä, jossa yksinhuoltajaäiti joutui kamppailemaan toimeentulosta ja suojelemaan lapsiaan rasistiselta häirinnältä.
Samalla hän oli saanut mahdollisuuden opiskella, lukea ja harrastaa urheilua.
Hänen äitinsä rooli nousi esille myös julkisessa keskustelussa.
Verkkouutisissa tammikuussa 2025 julkaistussa kirjoituksessa Heljä Misukka käsitteli Hodanin kasvatustyötä otsikolla Fanitan Mustafe Muusen äitiä.
Misukka nosti esiin erityisesti äidin päätöksen muuttaa perhe turvallisempaan ympäristöön ja hänen pyrkimyksensä tukea lasten koulutusta.
Kirjoitus toi Hodanin elämäntarinan esille näkökulmasta, jossa korostuivat vanhemman tekemät ratkaisut ja niiden vaikutukset lasten tulevaisuuteen.
Muusen isästä ja muista sukulaisista tiedetään vähemmän
Mustafe Muusen julkisesti kerrottu perhehistoria keskittyy vahvasti hänen äitiinsä.
Isän lähdöstä on kerrottu mediassa, mutta hänen myöhemmästä elämästään ei ole kattavaa vahvistettua tietoa.
Myöskään vanhempien parisuhteen alkuvaiheista, mahdollisesta avioliitosta tai eron tarkemmista olosuhteista ei ole riittävästi luotettavaa julkista tietoa.
Muusella on sisaruksia, mutta heidän henkilöllisyyttään ja yksityiselämäänsä ei ole käsitelty laajasti julkisuudessa.
Hän on puhunut myös isoisänsä näkemyksistä suomalaisuudesta.
Turun kaupungin elokuussa 2025 julkaisemassa haastattelussa Muuse muisteli isoisänsä sanoneen, ettei perheestä koskaan tulisi suomalaisia.
Kommentti jäi hänen mieleensä, koska se oli ristiriidassa hänen oman kokemuksensa kanssa. Muuse oli syntynyt Suomessa ja piti maata kotinaan.
Isoisän henkilöllisyyttä tai sitä, kumman vanhemman isästä oli kyse, ei haastattelussa täsmennetty.
Mustafe Muuse jatkaa huippu-urheilijana ja pitää yhteyttä Turkuun
Mustafe Muuse on rakentanut elämäänsä myös synnyinkaupunkinsa ulkopuolella.
Yle kertoi elokuussa 2025 hänen asettuneen Helsinkiin yhdessä kestävyysjuoksija Nathalie Blomqvistin kanssa. Turku on silti säilynyt hänelle tärkeänä paikkana, jossa hän vierailee tapaamassa läheisiään ja ystäviään.
Urheilullisesti vuosi 2026 on tuonut merkittäviä saavutuksia.
Tammikuussa Muuse juoksi Valenciassa 10 kilometrin maantiejuoksun Suomen ennätyksen 27.50. Helmikuussa hän paransi Bostonissa lyhyen radan 5 000 metrin Suomen ennätyksen aikaan 13.29,51.
Kesäkuussa hän juoksi Turun Paavo Nurmi Gamesissa 5 000 metriä aikaan 13.24,80. Elokuussa hän edusti Suomea Birminghamin EM-kilpailuissa ja sijoittui 10 000 metrillä 18.
Urheilu-uran rinnalla Muuse on jatkanut osallistumistaan keskusteluun rasismista, koulutuksesta ja nuorten mahdollisuuksista.
Hodanin yksityiselämästä, asuinpaikasta tai työtilanteesta ei ole julkaistu vastaavia uusia vahvistettuja tietoja. Äidin merkitys on kuitenkin säilynyt keskeisenä aiheena hänen poikansa haastatteluissa, joissa lapsuuden kokemukset yhdistyvät urheiluun, opiskeluun ja suomalaisuuteen.
