Ozzy Osbourne, “Pimeyden prinssi”, kuoli 22. heinäkuuta 2025 sydänkohtaukseen, jota pahensivat Parkinsonin tauti ja sydänsairaus — jättäen jälkeensä tarinan metallista, hulluudesta ja merkityksestä.
Tässä kaikki, mitä sinun tulee tietää hänen elämästään, viimeisistä päivistään ja siitä, kuinka maailma hänet muistaa.
Metallin ja perheen muovaama elämä
John Michael Osbourne syntyi 3. joulukuuta 1948 Birminghamissa, Englannissa.
Hän nousi vaikeasta lapsuudesta — jota leimasivat köyhyys ja varhaiset ongelmat — heavy metalin määritteleväksi ääneksi ensin Black Sabbathin riveissä ja myöhemmin sooloartistina.
Hänen raaka äänensä, okkulttiset teemat ja kapinallinen henki tekivät kappaleista kuten Paranoid, Iron Man ja Crazy Train ikuisesti merkityksellisiä.
Hänen soolodebyyttinsä Blizzard of Ozz (1980) myi viisi kertaa platinaa, ja sitä seurasivat merkkipaalualbumit kuten Diary of a Madman (1981) ja No More Tears (1991).
Vuonna 1996 hän perusti Ozzfestin, festivaalin, joka toi heavy metalin maailmanlaajuiselle yleisölle.
Hänen viimeinen albuminsa Patient Number 9 (2022) toi hänelle neljännen Grammyn — todiste siitä, että hänen taiteensa paloi kirkkaana loppuun asti.
Hän oli naimisissa kahdesti — ensin Thelma Mayfairin kanssa, jonka kanssa hänellä oli lapset Jessica ja Louis sekä adoptoitu poikapuoli Elliot; sitten Sharon Osbournen kanssa vuodesta 1982, ja heillä oli Kelly, Jack ja Aimee.
Ozzyn perhe-elämä oli yhtä dramaattista kuin hänen konserttinsa. MTV:n hittireality The Osbournes (2002–2005) teki hänestä tunnetun nimen myös metallin ulkopuolella.
Terveys, vaikeudet ja viimeinen matka
Ozzyn myöhempiä vuosia varjostivat pahenevat terveysongelmat. Vuonna 2003 tapahtunut mönkijäonnettomuus oli lähellä halvaannuttaa hänet; Parkinsonin tauti diagnosoitiin vuonna 2019.
Hän kärsi hermovaurioista leikkauksen jälkeen, menetti liikuntakykynsä — mutta kieltäytyi hiljentymästä.
Hänen jäähyväiskeikkansa oli 5. heinäkuuta 2025 Birminghamin Villa Parkilla.
Lepäillen lepakkokoristeisessa valtaistuimessa Ozzy esitti voimakkaan viiden kappaleen soolon, minkä jälkeen hän yhdistyi Black Sabbathin kanssa tunteikkaaseen settiin.
Kiitos sydämeni pohjasta, hän sanoi 40 000 fanille.
Viimeinen esirippu: kuolema, hautajaiset ja jäähyväiset
Aamulla 22. heinäkuuta ensihoitajat kutsuttiin hänen Buckinghamshiren kartanolleen.
He taistelivat kaksi tuntia hänen henkensä puolesta perheen katsellessa.
Kuolintodistus vahvisti myöhemmin kuolinsyyksi: sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys, akuutti sydäninfarkti, johon liittyi sepelvaltimotauti ja Parkinsonin tauti autonomisen hermoston toimintahäiriön kera.
Yksityiset hautajaiset järjestettiin noin 110 vieraalle, mukaan lukien hänen Black Sabbath -yhtyetoverinsa, Robert Trujillo (Metallica), Zakk Wylde ja Marilyn Manson.
Robert Trujillo kuvaili “taianomaista hetkeä”, kun Kelly alkoi laulaa — vain jotta tuuli veisi sanat pois, ja sitten, kun Geezer Butler puhui, aurinko puhkesi esiin.
Ozzy oli toivonut tulevansa haudatuksi kotonaan, ja hänet laskettiin lepoon tiluksensa järven rannalle, lepakkopönttöjen viereen — viittaus vuoden 1982 kuuluisaan lepakkokohtaukseen.
Ystävät, fanit ja kaikuvat kunnianosoitukset
Kuoleman jälkeen kunnianosoituksia virtasi:
Andrew Watt, joka oli ollut mukana tuottamassa Ordinary Man -albumia (2019), kirjoitti Instagramissa:
Yhä käsittelen hyvästien jättämistä … sydämeeni on tullut uusi aukko … ikävöin naurua kanssasi ikuisesti, pomo…
Metallican James Hetfield, Aerosmith, Anthrax, Motörhead ja monet muut ylistivät häntä inspiraationa ja veljenä rockissa.
Aston Villa FC, hänen rakas seuransa, osoitti kunnioitusta kutsuen häntä “Villaniksi” ja kulttuuri-ikoniksi.
Henry Rollins kehui hänen aitouttaan:
“Se, mitä näit lavalla, oli todella hän… aidosti hyvä mies, jolla oli uskomaton määrä karismaa.”
Birminghamin kaupunki täyttyi kunnianosoituksista. Kukat ja fanikirjeet arkistoitiin huolellisesti — ja kukat kompostoitiin haudattaviksi hänen kanssaan, luoden elävän kunnianosoituksen hänen viimeiseen leposijaansa.
Muistoja Instagramin kautta
Ozzyn kuoleman jälkeen fanit ja ystävät palasivat hänen uransa ja elämänsä hetkiin sosiaalisen median kautta. Useat Instagram-julkaisut nousivat esiin nostalgisina ja koskettavina:
Ozzy Osbourne jakoi muiston 12. elokuuta 2010 esiintymisestään @SturgisBuffaloChipissä, tuoden fanit takaisin sen kesäillan jylinään.
Muusikko Adam Gontier julkaisi yksinkertaisen mutta voimakkaan kunnianosoituksen — “🖤🖤🖤” — kunnioittaen Ozzyn vaikutusta sukupolviin (katso julkaisu).
Central BID Birmingham dokumentoi kunnianosoitusprojektinsa:
viiden päivän työn jälkeen kaikki fanien tuomat kukat murskattiin, ja 47 säkillistä terälehtiä ja viestejä toimitettiin hänen perheelleen ja viimeiseen leposijaansa (katso julkaisu).
Toinen julkaisu Ozzyn omalta tililtä näytti muiston 9. elokuuta 2008, kun hän esiintyi The OzzFest ‘08 -tapahtumassa Friscossa, Texasissa.
Lopuksi Ozzy jakoi kohokohdan 8. elokuuta 2022, jolloin hän esiintyi Birminghamin 2022 Kansainyhteisön kisojen päätösseremoniassa — yksi hänen viimeisistä suurista julkisista esiintymisistään.
Viimeinen projekti: Ozzy Osbourne: Coming Home
Yhden tunnin dokumentti Ozzy Osbourne: Coming Home, joka kuvattiin kolmen vuoden ajan hänen perheensä kanssa, näyttää hänen viimeisen matkansa: terveysongelmat, unelman palata Britanniaan ja sen viimeisen esiintymisen.
Se esitetään BBC Onella 18. elokuuta 2025 ja on myös iPlayerissa.
Miksi se on tärkeää
Ozzy Osbournen elämäntarina on kuin myytti: villit alkuvuodet, maailmanlaajuinen kuuluisuus, läheltä piti -tilanteet ja eeppinen viimeinen kumarrus.
Mutta metalliteatterin takana oli mies, jota rakastettiin — hänen rehellisyytensä, huumorinsa ja sydämensä vuoksi, jonka hän toi jokaiseen lavaan ja studioon.
Black Sabbathin tummista riffeistä The Osbournes -sarjan tv-nauruihin hän oli suodattamaton ja unohtumaton.
Hänen virallinen kuolinsyynsä on nyt vahvistettu, kunnianosoitukset jatkuvat, ja hänen viimeiset julkiset sanansa 5. heinäkuuta pidetystä konsertista — “Te olette parhaita, jokainen teistä” — ovat jääneet fanien muistiin.
Viimeisellä konsertillaan, toiveidensa täyttymisellä ja Coming Home -dokumentin ollessa valmiina esitettäväksi Ozzyn perintö on sinetöity: mies, joka ei koskaan hiljentänyt volyymia, ei koskaan kadottanut särmäänsä ja eli jokaisen iskun kuin se olisi ollut hänen viimeisensä.
