Heräsin aamulla, päivä tuntui niin tavalliselta, unohdin sen olevan syntymäpäiväni, ei mitään erikoista. Astuin ulos, kompastuin omaan mattooni, naapurit nauroivat kovaan, “Mikä päivä!” huusin, kun kissakin karkasi, jättäen minut yksin aaltoon.
Työpaikalla kahvia kaataessani, kollegat katsoivat minua oudosti, “Hups,” sanoin, “vahingossa laitoin suolaa kahviini, enkä sokeria, niin huolimattomasti.” Iltapäivällä kotiin palatessani, yllätys odotti ovellani, ystävät, perhe, naapuritkin, kasassa, laulamassa onnittelulaulua, hymy huulillani.
“Unohdinpa päiväni, mutta te ette,” naurahdin, onnesta sekaisin, sillä päivä, jonka luulin tavalliseksi, muuttui elämäni parhaaksi. Syntymäpäiväni, joka alkoi kompastuksilla, päättyi halauksiin, nauruun, Veikko Vekkuli, se olen minä, elämän yllätyksistä suurin saavutus.
— Veikko Vekkuli
Tutustu suomalaisen huumorin viehätykseen tämän ‘lyhyt hauska runo’ kautta, jonka SoumiPost.com tuo eloon.
