Villasukat salaa kokoontuivat, keskellä yötä ne juonivat, Päätös oli tehty, huomenna ne eivät jalkoihin suostuisi sopivat. Aamulla heräsin, kylmät varpaat valittaen, Etsin sukkia, mutta ne olivat kadonneet, jonnekin piilouttaen.
Katselin alta kaappien, sohvan takaa, jopa leipälaatikon sisältä, Villasukat piileskelivät, kuin olisivat osa suurta mysteerin kisältä. Lopulta löysin ne, parvekkeelta, lumen keskeltä ne kurkkivat, Naurussa suin ne minulle viestin välittivät, “Talvi on täällä, etkö sitä muistanut?”
Villasukkien salaliitto, se sai minut hymyilemään, Vaikka hetken jalkani palelivat, sydämeni lämpimänä säilymään. Tästä lähtien, aina talven kynnyksellä, Muistan varoa villasukkien kepposia, ne ovat mestareita piilossa pysymisellä.
— Pasi Pilkettä
Tutustu suomalaisen huumorin viehätykseen tämän ‘lyhyt hauska runo’ kautta, jonka SoumiPost.com tuo eloon.
